Artikkelit

Pohjanmaan merikotkat ry on merikotkien ja sääksien suojeluun ja tutkimukseen keskittyvä yhdistys

Pesätarkastuksissa todettiin vuonna 2018 > 71 elävää poikasta, 2017 > 96 poikasta, 2016 > 76 poikasta, 2015 >62 poikasta, 2014 > 79, 2013 > 90 poikasta. Viime vuosina on havaittu usealta pesältä aikuisten merimetsojen saalistähteitä. Myös merikotkia havaittiin merimetson pesimäluodoilla ruokailemassa ja ahdistamassa merimetsoilta pyytämiään kaloja.> Koska jopa kymmeniä pesiä on tietymättömissä, voidaan sanoa, että paikallisia merikotkia oli viime syksynä pari sataa.

 

Alueella liikkuu vaihtelevan määrä täällä aikaisempina vuosina syntyneitä, vielä pesimättömiä (alle 6-vuotiaita), sekä tietysti muuallakin Pohjolassa syntyneitä nuoria merikotkia, voidaan sanoa, että kesällä alueellamme on paljon enemmän kuin nuo paikalliset. Kukapa tietää. Kanta on paikoitellen aika tiheä ja vaikuttaa siltä, että merikotka on levittäytymässä myös sisämaan järville. Päijänteellä oli 2014 historian ensimmäinen pesintä. Oulujärvellä ja Inarinjärvellä 2015 ensimmäiset onnistuneet pesinnät. Meillä päin on merikotka pesinyt Evijärvellä ja Lapuallakin yksi pari oleskelee. Ensimmäinen Seinäjoen onnistunut merikotkan pesintä oli 2017. Pohjanmaan merikotkaryhmän aktiivit Pekka Peura ja Tapio Osala löysivät Pohjois-Savon ensimmäisen merikotkan poikaspesän heinäkuussa 2018 Nilakka-järveltä sääksenrengastusreissullaan.

 

Käytämme pesäntarkastuksissa kuvakopteria (drone). Olemme myös asentaneet elävää kuvaa lähettävät kamerat kolmelle pesälle. Yhdellä pesällä onnistui pesintä mutta sinne veimme maastoon lähetyskaluston vasta kun muutenkin kävimme pesällä, eli rengastuksen yhteydessä.

 

Kiipeilyvälineet maksavat reilun tonnin.
Kesäkuussa 2018 saimme aikaiseksi Suomen ensimmäisen live-kuvan merikotkan pesältä. Poikanen lähti lentoon 19.7.2018 klo 8:04

 

Tekniikka maksaa, eikä meillä ole säännöllisiä tuloja.

 

Pankkitili: FI9486 5007 1024 3417
Viite: 1313 (ei pakollinen, viesti voi olla vaikka tukijäsenmaksu)
Kannatusjäsenmaksu voi olla haluamasi suuruinen.
Y-tunnus: 2470912-9

  • Vaasa, Västervik 11.3.2015 Juhani Koivusaari Luonnonsuojelulaki, 39§, mom. 3:
    Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.Sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.Merikotka on uhanalainen laji ja erityisesti suojeltava laji (LsL 46§ ja 47§, Ls-asetus, liite 4).

 

  • LsL 47§, mom. 2 ja 3: Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus (nyk. ely-keskus) on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.Ohessa olen maininnut ne luonnonsuojelulain kohdat, jotka liittyvät merikotkien pesäalueilla tehtäviin metsänhoitotoimenpiteisiin. Siten pesäpuu on lailla rauhoitettu, ei pesän ympäristö. Pesäpaikan hävittämis- tai heikentämiskielto astuu voimaan sen jälkeen kun ely-keskus on määritellyt pasäympäristön rajat päätöksellään. Tietääkseni näitä rajauspäätöksiä ei ole Pohjanmaalla tehty toistaiseksi. Asian voi varmistaa ely-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisilta.
    Tahallisen häiritsemisen kielto sen sijaan on sovellettavissa pesivien merikotkien pesäympäristössä tehtäviin metsänhoitotoimenpiteisiin. Tämä taas on tulkintakysymys miten häirintäkieltoa sovelletaan.13.12.1990 julkaistiin ”Ympäristöministeriön ja keskusmetsälautakunttien suositukset metsätalouden ja merikotkan suojelun yhteensovittamisesta”. Suositukset laatineeseen työryhmään kuului ympäristöministeriön, Centralskogsnämnden Skogskulturin, WWF:n, Helsingin yliopiston, skogsvårdsföreningenin ja maanomistajien edustajat.
    En lähde selostamaan suositusten sisältöä, jolla ei ole luonteensa vuoksi laillista asemaa. Suosituksia ei tietääkseni ole tähän mennessä kumottu tai laadittu uusia. Lähetän mielelläni kopion (suomeksi tai ruotsiksi) postitse, mikäli annat osoitteesi minulle. Hyvin lyhyesti suosituksista pesäympäristössä: 50m säteellä pesästä metsänhoitotoimenpiteitä ei tehdä ollenkaan. Laajempia rajoituksia eri olosuhteissa on käsitelty tekstissä.
    Tekopesäkysymyksesi: Jos merikotka ei ole asettunut tekopesään pesimään tai pesintää yrittämään, ei se ole tulkittavissa merikotkan pesäksi eikä tekopesäpuuta merikotkan pesäpuuksi. Tämä on oma käsitykseni.

 

2015 havaittiin usealta pesältä merimetson saalistähteitä. Myös merikotkia havaittiin merimetson pesimäluodoilla ruokailemassa.