Kuopion loukkaantuneen merikotkan vapautus 28.8.2020

  • varustettiin myös paikantimella
  • seurantaa “Minnan” liikkeistä jutun alla

Loukkaantuneen merikotkan haki hoitoon Kuopion Julkulan venesataman rannasta Savon Eläinsuojelun vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen 11.8.2020 iltana. Julkulassa asuva Kasimir Nykter havaitsi oudosti käyttäytyvän merikotkan ja sai hälytettyä Minnan apuun.

Miten kiinniotto tapahtui, Minna?:
  • Kuopion Julkulan venesatamasta tuli 11.8.2020 ilmoitus loukkaantuneesta merikotkasta. Paikalle saapuessani oli lintu uloimmalla rantakivellä. Lähdin tekemään kiertoa veden puolelta ja kotka lennähti korkealle rantapuuhun oksalle. Sain ohjattua sen onneksi lentoon metsän puolelle. Puiden väistely ei ihan sujunut, ja lintu lähti maassa juoksemaan. Pikasprintti suoraan lintua kohden, lintu haaviin ja kainaloon.
  • Vein sen lintuhoitolaani Siilinjärvelle, jossa syötin sille 122 hiirtä, kolme pulua, lokin, 19 ahventa, jäniksen poikasen, kaksi lohta ja lihaa reilut puolitoista kiloa.

Lintu oli huonossa ja laihtuneessa kunnossa. Linnun alanokassa roikkui uistin, peruke ja  pätkä siimaa. Alanokan pehmytosa ja kieli olivat vahingoittuneet. Uistimen koukuista yksi oli katkennut.

Uistimen poiston leuasta sekä tutkimukset teki Kuopion Omaeläinsairaala 12.8.2020. Katkennut koukku löytyi röntgenkuvassa linnun mahasta. Valvontaeläinlääkärit Julia Permikangas ja Petra Lihtamo ottivat linnusta verikokeen. Lintu sai kipu- ja tulehduslääkityksen viideksi päiväksi.

Minna Pellisen hoivassa merikotka on toipunut ja voimistunut hienosti. Ruokaa on tarjottu ja se on maistunut. Ruoka on ollut karvaista, jotta koukku poistuisi oksennuspallojen mukana. Paino nousi viikossa 3,2 kg:sta 4,2 kg:oon.

Uusi röntgenkuvaus tehtiin 19.8.2020 Siilinjärven eläinklinikkaa Karvaisessa Kaverissa, jolloin todettiin että koukkua ei enää ollut linnun mahassa.

Samana päivänä linnun rengasti, mittasi ja otti DNA-näytteet Pohjanmaan Merikotkat ry:n merikotkarengastaja Tapio Osala, assistenttinaan Harri Laakkonen.

Tapio Osala arvio linnun tilasta 19.8:

-Linnun alaleuan vamma on arpeutunut eikä haittaa syöntiä.

-Yläleuka on ehjä.

-Lintu on voimakas, elinvoimainen ja eloisa.

-Lintu vaikuttaa olevan jo kunnossa. Siivet ja sulat ovat kunnossa.

-Lintu on kookas naaras, siipimitta 62,5 cm ja nokan pituus 6,34 cm.

-Lintu on sukukypsä, pesimäiässä oleva aikuinen, yli kuusivuotias.

-Lintu oli rengastamaton.

-Otin DNA-näytteen, jonka avulla se saadaan sijoitettua johonkin kolmesta Pohjolan populaatiosta.

-Rengastin linnun tunnuksilla E27619 / F64D

Minna Pellinen haluaa esittää suuret kiitokset merikotkan löydöstä ilmoittaneille sekä sen hoitoon osallistuneille.

Seuranta vapauttamisen jälkeen

“Minnaksi” nimettyä linnnun liikkeitä seurataan satelliittilähettimen avulla vapauttamisen jälkeen.

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry rahoittaa seurannan. Satelliittilähetin maksaa tuhansia euroja ja seurannasta aiheutuu kuukausittainen kulu. Myös Lintuyhdistys Kuikka osallistuu lähettimen rahoitukseen.

Linnun liikkeitä voi yleisö seurata rahoittajien kotisivulla ja tämän jutun alla. .

Linnun seuranta on harvinainen mahdollisuus myös tutkijoille.

Tässä ote lähettimen asentamisen lupa-anomuksesta:

Merikotkan liikkumista erityisesti pesimäikäisenä ei tunneta juuri ollenkaan Pohjois-Euroopassa. Reviirillään olevien aikuisten merikotkien liikkumisella on merkitystä esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittelussa. Useassa eri hankkeessa on yritetty laittaa lähettimiä aikuisille merikotkille niiden liikkumisen tutkimiseksi. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu, sillä aikuisten merikotkien kiinniottaminen reviireiltä on osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Nyt kuntoutuksessa ollut aikuinen lintu on harvinainen mahdollisuus saada aikuinen merikotka lähetinseurantaan. Sen avulla voidaan saada tietoa, jota kaivataan aluesuunnittelussa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Merikotkien suojelu hyötyy siitä, mitä paremmin niiden liikkuminen ja maiseman käyttö tunnetaan. Kyseessä olevan linnun osalta ei tiedetä, onko se pesivä ja missä se on mahdollisesti pesinyt. Pesimäikäisen linnun löytyminen tähän aikaan Kuopiosta viittaa kuitenkin siihen, että se voi olla lähialueella pesivä. Sisämaassa pesivien merikotkien liikkumisesta reviireillään ei tiedetä oikeastaan mitään, sillä laji on vasta viime vuosina laajentanut pesimäaluettaan sisämaahan. Koko Pohjois-Savon ensimmäinen pesintä todettiin vasta vuonna 2018 (50 km Kuopiosta luoteeseen). ”

Minna” valjastettiin paikantimella ja vapautettiin 28.8. 2020. Paikantimen asensi Olli-Pekka Karlin. Se lähti tukevin siiveniskuin vakaasti lentoon ja istahti aukean laidassa olevaan mäntyyn.

kuva: Olli-Pekka KarlinKuva Olli-Pekka Karlin

Ensimmäiset päivät pysyi lintu lähellä vapauttamispaikkaansa Juurusvedellä mutta sitten lensi noin 50 km etelään, Konnevedelle päin.

Elokuun viimeisenä iltana Minna lensi 270 km lähelle Poria, Sääksjärvelle. (Tarkemmat liikkeet tämän jutun alla).

Linnun seurantatutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston professori Toni Laaksosen kanssa. Professori Toni Laaksonen on merikotkien seurantaa Suomessa toteuttavan Sääksi-säätiön merikotkatyöryhmän tutkimusvastaava.

Pohjanmaan Merikotkat ry:n puheenjohtaja Tapio Osala johtaa projektia.


Minna-merikotkan vaellus vapautuksen jälkeen. (Tapio Osala)
Pyydystettiin heikkokuntoisena Kuopion Julkulan rannasta 11/8. Minna Pellinen (Siilinjärvi SEY) pyydysti ja hoiti kuntoon.
28.8.2020 Vapautus Pohjois-Savon Juurusvedellä. Pysyi Juurusvedellä koko päivän.
29.8.2020 Pysyi Juurusvedellä. Kävi lentelemässä.
30.8.2020 Siirtyi illalla Juurusvedeltä Konneveden tuntumaan.
31.8.2020 Matkasi yöllä Satakunnan Sääksjärvelle, jossa vietti koko päivän sekä yöpyi myös.
1.9.2020 Aamulla lähti Sääksjärveltä lounaaseen, pysähtyi Kustavissa. Jatkoi etelään Iniön yli Houtskariin ja sitten Paraisten lounaispuolelle eräälle saarelle, jossa vietti illan ja yön.
2.9.2020 Matkasi aamulla mantereelta länteen Ahvenanmaan yli merelle kohti Ruotsia! Kääntyi merellä takaisin Ahvenanmaalle. Vietti illan ja yön Ahvenanmaan länsiosassa, Eckerössä. Liikkui ahkerasti.
3.9.2020 Vietti päivän iltapäivään asti edelleen Eckerössä, Hammarlandin länsipuolella.
4.9.2020 Eilen siirtyi toiseen paikkaan Eckeröllä (kirkonkylän eteläpuolelle), edelleen Ahvenanmaalla. Rannan tuntumassa koko päivän. Liikkui kovasti.
5.9.2020 Aamupäivä Eckeröllä ja sitten puolen päivän aikaan reippaalla vauhdilla kohti Manner-Suomea.
6.9.2020 Eilen saapui Brändön eteläpuolella olevalle Torsholman saarelle, jolla yöpyi. Aamulla jatkoi matkaa Turkua kohti. Lensi Iniön yli, Velkuan eteläpuolitse Raision ja Turun välistä itään päin ja viimeinen havainto iltapäivällä kun Minna leijaili yli kilometrin korkeudessa lähellä Paimiota.
7.9.2020 Minna pysynyt ja yöpynyt lähellä eilistä etappia eli lähellä Paimiota. Liikkunut pienellä alueella.
8.9.2020 Pysynyt edelleen Paimion itäpuolella aika pienellä alueella. Lähellä on turkistarha.
9.9.2020 Liikahti eilen illalla muutaman kilometrin lounaaseen yöpymään ja aamulla siirtyi jo meren rantaan, Paimionlahdelle. Noin kymmenen kilometrin päässä oli iltapäivällä aikaisempien päivien oleskelupaikasta.
10.9.2020 Aamulla lähti Paimionlahdelta kohti etelää. Koukkasi läheltä Hankoa ja jatkoi matkaa itään. Iltapäivällä jo Karjaan lähellä suuntana Helsinki.
11.9.2020 Minna jäi eilisestä iltapäivästä tähän aamuun (klo 6) samalla paikalle mihin eilen tuli, eli Karjaan tuntumaan.
12.9.2020 Lähti eilen aamulla Karjaalta päin luoteeseen kohti Perniön seutua (n. 30 km). Parin pysähdyksen jälkeen oli perillä iltapäivällä. Vietti Perniössä illan ja yön tähän aamuun (klo 6) saakka.

Alemmassa kuvassa satelliittiseurannan antamia paikannuksia (15 min välein) myös Minnan lentoliikenteestä eiliseltä.

13.9.2020 Minna pysyi (12.9.klo 06 > 13.9. klo 06) Perniössä lennellen eilen löytyneen paikan tuntumassa,  metsässä, pellon reunassa. Varmaan on ruokaa tarjolla pellolla?
14.9.2020 Teki eilen aamulla pienen (10 km) koukkauksen kaakkoon mutta sitten suuntasi eilisestä asemapaikasta 6 km pohjoiseen. Alle 10 km päähän Salosta, jonne asettui klo 13 tähän aamuun asti. Peltomaisema, metsän reunassa. Asutusta lähellä (alle 500 m muutama talo, alle 1 km monta taloa).
15.9.2020 Minna siirtyi muutaman kilometrin eilen iltapäivällä etelään. Viihtyi eilisen ja yön edelleen reilun peninkulman päässä Salosta, jossa klo 6. Asemapaikka metsikkö peltojen keskellä, asutusta muutaman sadan metrin päässä.
16.9.2020 Minna pysynyt samalla paikalla edelleen, liikkuen vain muutaman sadan metrin säteellä. Asemapaikka metsikkö peltojen keskellä, asutusta muutaman sadan metrin päässä, Salon seudulla.
17.9.2020

Edellisten muutaman päivän viihtymistä asuttujen peltomaisemien pienissä metsiköissä pidetään hieman epätyypillisenä miljöönä merikotkalle. Tai sitten tämä vaan on uutta tietoa kun näiden aikuisten, vielä pesimättömien, merikotkien liikkeistä ei ole ollut havaintoja?

Sama tilanne jatkuu: Minna pysynyt samalla paikalla edelleen, liikkuen vain muutaman sadan metrin säteellä. Asemapaikka metsikkö peltojen keskellä, asutusta muutaman sadan metrin päässä, Salon seudulla.
18.9.2020 klo 6 Sama tilanne jatkuu: Minna pysynyt samalla seudulla, yöpyen kymmenen km eilisen yöpymispaikasta. Asemapaikka taas metsikkö peltojen keskellä, asutusta muutaman sadan metrin päässä, Salon seudulla.
19.9.2020 klo 6 Sama tilanne jatkuu. Minna pysynyt samalla seudulla, yöpyen samassa paikassa kuin edellisenä yönä. Liikkunut vain parin kilometrin säteellä. Asemapaikka siis metsikkö peltojen keskellä, asutusta muutaman sadan metrin päässä, Salon seudulla.

21.9.2020 klo 6

Minna 21-9-asti

Salon seudulla edelleen. Siirtyi päivän aikana 14 km:n päähän edellisen yön yöpymispaikkaan, Salon koillispuolelle, jossa yöpyi.

 

Kuvassa Minnan liikkeet (yöpymispaikat) Savosta lähdön jälkeen.

22.9.2020 klo 6 Siirtyi eilen päivän mittaan rauhallisesti pysähdellen 41 km luoteeseen, lähelle Auraa, jossa yöpyi taas pellon laidassa.
23.9.2020 klo 17:30 (viimeinen paikannus) Vaihtanut vähän paikkaa muutaman kerran eilisellä seudulla (Varsinais-Suomi) Karinaisen-Pöytyän tienoilla. Lentänyt 20 km ja päätynyt 5 km eilisestä yöpymispaikasta luoteseen, lähekke Pöytyää.
24.9.2020 klo 19:20 (viimeinen paikannus) Pöytyän tienoilla Varsinais-Suomessa edelleen pyöri. Reilu 20 km liikkui päivän aikana. Yöpymispaikaksi tuli tänä iltana muutama kilometri Pöytyän keskustasta luoteeseen.

25.9.2020 klo 19:20

Nyt siirtyi Minna takaisin mereisiin maisemiin Saaristomerelle Kumlingen pohjoispuolelle. Suora etäisyys aamu/ilta 115 km mutta varmaankin päivän mittaan parisataa km lennellyt. Alkoivatko kaurisraadot kyllästyttää mantereella?

26.9.2020 klo 17:45

Länteen, Ahvenanmaalle! Minna siirtyi päivän aikana noin 100 km länteen päätyen Saltvikin pohjoispuolelle.
27.9.2020 klo 18 Siirtyi puolen päivän jälkeen läntiselle Ahvenanmaalle, Eckeröhön, jossa oli aikaisemminkin (2-5.9).

Pohjanmaan merikotkat ry on merikotkien ja sääksien suojeluun ja tutkimukseen keskittyvä yhdistys

Pesätarkastuksissa todettiin vuonna  2020> 110 elävää poikasta, 2019 > 85, 2018 > 71 , 2017 > 96 poikasta, 2016 > 76 poikasta, 2015 >62 poikasta, 2014 > 79, 2013 > 90 poikasta. Viime vuosina on havaittu usealta pesältä aikuisten merimetsojen saalistähteitä. Myös merikotkia havaittiin merimetson pesimäluodoilla ruokailemassa ja ahdistamassa merimetsoilta pyytämiään kaloja.> Koska jopa kymmeniä pesiä on tietymättömissä, voidaan sanoa, että paikallisia merikotkia oli viime syksynä pari sataa.

 

Alueella liikkuu vaihtelevan määrä täällä aikaisempina vuosina syntyneitä, vielä pesimättömiä (alle 6-vuotiaita), sekä tietysti muuallakin Pohjolassa syntyneitä nuoria merikotkia, voidaan sanoa, että kesällä alueellamme on paljon enemmän kuin nuo paikalliset. Kukapa tietää. Kanta on paikoitellen aika tiheä ja vaikuttaa siltä, että merikotka on levittäytymässä myös sisämaan järville. Päijänteellä oli 2014 historian ensimmäinen pesintä. Oulujärvellä ja Inarinjärvellä 2015 ensimmäiset onnistuneet pesinnät. Meillä päin on merikotka pesinyt Evijärvellä ja Lapuallakin yksi pari oleskelee. Ensimmäinen Seinäjoen onnistunut merikotkan pesintä oli 2017, pesintä onnistui myös 2020 uudella pesällä.

Pohjanmaan merikotkaryhmän aktiivit Pekka Peura ja Tapio Osala löysivät Pohjois-Savon ensimmäisen merikotkan poikaspesän heinäkuussa 2018 Nilakka-järveltä sääksenrengastusreissullaan.

 

Käytämme pesäntarkastuksissa kuvakopteria (drone). Olemme myös asentaneet elävää kuvaa lähettävät kamerat kolmelle pesälle. Yhdellä pesällä onnistui pesintä mutta sinne veimme maastoon lähetyskaluston vasta kun muutenkin kävimme pesällä, eli rengastuksen yhteydessä.

 

Kiipeilyvälineet maksavat reilun tonnin.
Kesäkuussa 2018 saimme aikaiseksi Suomen ensimmäisen live-kuvan merikotkan pesältä. Poikanen lähti lentoon 19.7.2018 klo 8:04

 

Tekniikka maksaa, eikä meillä ole säännöllisiä tuloja.

 

Pankkitili: FI9486 5007 1024 3417
Viite: 1313 (ei pakollinen, viesti voi olla vaikka tukijäsenmaksu)
Kannatusjäsenmaksu voi olla haluamasi suuruinen.
Y-tunnus: 2470912-9

  • Vaasa, Västervik 11.3.2015 Juhani Koivusaari Luonnonsuojelulaki, 39§, mom. 3:
    Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.Sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.Merikotka on uhanalainen laji ja erityisesti suojeltava laji (LsL 46§ ja 47§, Ls-asetus, liite 4).

 

  • LsL 47§, mom. 2 ja 3: Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus (nyk. ely-keskus) on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.Ohessa olen maininnut ne luonnonsuojelulain kohdat, jotka liittyvät merikotkien pesäalueilla tehtäviin metsänhoitotoimenpiteisiin. Siten pesäpuu on lailla rauhoitettu, ei pesän ympäristö. Pesäpaikan hävittämis- tai heikentämiskielto astuu voimaan sen jälkeen kun ely-keskus on määritellyt pasäympäristön rajat päätöksellään. Tietääkseni näitä rajauspäätöksiä ei ole Pohjanmaalla tehty toistaiseksi. Asian voi varmistaa ely-keskuksen luonnonsuojeluviranomaisilta.
    Tahallisen häiritsemisen kielto sen sijaan on sovellettavissa pesivien merikotkien pesäympäristössä tehtäviin metsänhoitotoimenpiteisiin. Tämä taas on tulkintakysymys miten häirintäkieltoa sovelletaan.13.12.1990 julkaistiin ”Ympäristöministeriön ja keskusmetsälautakunttien suositukset metsätalouden ja merikotkan suojelun yhteensovittamisesta”. Suositukset laatineeseen työryhmään kuului ympäristöministeriön, Centralskogsnämnden Skogskulturin, WWF:n, Helsingin yliopiston, skogsvårdsföreningenin ja maanomistajien edustajat.
    En lähde selostamaan suositusten sisältöä, jolla ei ole luonteensa vuoksi laillista asemaa. Suosituksia ei tietääkseni ole tähän mennessä kumottu tai laadittu uusia. Lähetän mielelläni kopion (suomeksi tai ruotsiksi) postitse, mikäli annat osoitteesi minulle. Hyvin lyhyesti suosituksista pesäympäristössä: 50m säteellä pesästä metsänhoitotoimenpiteitä ei tehdä ollenkaan. Laajempia rajoituksia eri olosuhteissa on käsitelty tekstissä.
    Tekopesäkysymyksesi: Jos merikotka ei ole asettunut tekopesään pesimään tai pesintää yrittämään, ei se ole tulkittavissa merikotkan pesäksi eikä tekopesäpuuta merikotkan pesäpuuksi. Tämä on oma käsitykseni.

 

2015 havaittiin usealta pesältä merimetson saalistähteitä. Myös merikotkia havaittiin merimetson pesimäluodoilla ruokailemassa.

Artikkelit