Kuva: Marko Takala

Lintu kuin ladon ovi – Merikotka (Haliaeetus albicilla)

Merikotka on päiväpetolintu ja Suomen suurin pesivä petolintulaji. Se kuuluu myös maailman suurimpiin petolintuihin.

Levinneisyys

  • Euroopan ja Aasian pohjoisosat, Japanista Brittein saarille, eteläisimmillään Balkanilla.
  • Suomessa pääasiassa rannikko- ja saaristoalueilla: Pohjanlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmaalla sekä nykyään myös Suomenlahdella.
  • Lapissa suurten järvien tuntumassa.
  • Leviää Keski- ja Itä-Suomeen sekä sisämaan järville. Viimeisin aluevaltaus: Nilakka-järvi (Pohjois-Savo, 2018).

Lapin ja merialueiden merikotkat muodostavat eri geneettiset populaatiot: rannikolla syntyneet eivät pesi Lapissa, eikä Lapin kotkat rannikolla.

Elinikä ja koko

  • Elinikä: yli 30 vuotta.
  • Pituus: 85–95 cm
  • Siipien kärkiväli: 190–250 cm
  • Paino: 3,5–7 kg (naaras suurempi kuin koiras).

Tuntomerkit

  • Siivet pitkät ja leveät, käsisulkia 10 kpl/siipi, joista 7 harallaan. Pisimmät sulat jopa 60 cm.
  • Pyrstö lyhyehkö, kolmiomainen, vanhemmiten pyöristyvä ja vaalenee iän myötä valkoiseksi.
  • Aikuisilla pää ja pyrstö vaaleammat kuin muu höyhenpuku, yli 8-vuotiailla pää kermanvalkoinen.
  • Nokka nuorilla tumma, vanhoilla keltainen.
  • Nuorilta linnuilta puuttuu usein sulkia.

Ääni

Kimakka sarja haukkuvia, kaklattavia ääniä. Pesän lähellä varoittelee korkealla vihellyksellä tai matalalla ronkotuksella.

Lisääntyminen

  • Sukukypsä 4–6-vuotiaana.
  • Reviirit yleensä yli 5 km välein, mutta voi olla alle kilometrinkin päässä toisistaan.
  • Pesii suojaisaan vanhan männyn latvustoon, mutta myös kuusessa, koivussa, haavassa, lepissä ja harvoin maassa. On havaintoja pesistä myös merenkulun linjatauluissa.
  • Munii 1–3 munaa, joista varttuu 0–3 poikasta.
  • Naaras hautoo lähes yksin, koiras voi hautoa lyhyesti.
  • Poikaset lentokykyisiä noin 11 viikon iässä (heinäkuun alussa).
  • Poikaset lähtevät vaellukselle syys–joulukuussa.

Vaellus ja paluu

  • Nuoret kotkat vaeltavat ympäri Pohjolaa, jopa Keski-Eurooppaan, kunnes alkavat pesiä noin 6-vuotiaana.
  • Lapin ja sisämaan aikuiset lähtevät talvella rannikolle.
  • Synnyinpaikkauskollisuus: palaavat pesimään lähelle kotipesää (keskiarvo Ruotsissa: urokset 90 km, naaraat 114 km).
  • Kaukaisin suomalainen rengaslöytö: Bulgaria (yli 2000 km).

Ravinto

  • Pääasiassa kalaa, mutta myös lokkeja, vesilintuja ja pienempiä nisäkkäitä.
  • Talvella käyttää haaskoja ravinnoksi.

Rengastus

  • Oikeassa jalassa ID-rengas (värillä alueen tunnistus).
  • Vasemmassa jalassa lukurengas (iso koodi, luettavissa kaukoputkella tai kameralla).

Merikotka suojeltiin viime hetkellä!

  • Suojelu alkoi:
    Merikotka on ollut rauhoitettu Suomessa vuodesta 1926, Ahvenanmaalla jo vuodesta 1924.
  • Lainsäädäntö:
    Merikotka on luonnonsuojelulain mukaan uhanalainen ja erityistä suojelua vaativa laji.
    Sen tappaminen on rikos, josta seuraa 7500 € vahingonkorvaus.
  • Pesäpuun suoja:
    Pesäpuu ja sen ympäristö 50 metrin säteellä on rauhoitettu. Tämä koskee myös kaikkia puussa olevia kotkan rakentamia pesiä, sillä merikotka käyttää vuorotellen eri vaihtopesiä.
  • Historia:
    • Merikotka oli yleinen vielä 1800-luvulla.
    • Vuonna 1879 sille määrättiin tapporaha, koska lajia pidettiin vahingollisena riista- ja kalakannoille.
    • Suomenlahden kotkat katosivat 1920-luvulla, mutta kanta on nyt elpymässä.
    • Pieni kanta säilyi vain Merenkurkussa sekä hajanaisina yksilöinä Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.
  • Nykyiset uhat:
    Munankeräilijät ovat edelleen uhka lajille.

Kuva: Marko Takala

Merikotkan suojelu 1970-luvulta tähän päivään

Suomessa merikotkien suojelutyötä koordinoi WWF:n yhteydessä toimiva merikotkatyöryhmä, joka aloitti toimintansa WWF Suomen ensimmäisenä suojeluprojektina vuonna 1973. Ryhmässä on edelleen mukana perustajajäseniä.

Synkimmät vuodet ja suojelutoimet

  • 1970-luvun puolivälissä merikotkien lisääntyminen oli kriisissä: Suomen rannikkoalueilla tavattiin vain 2–3 poikasta useina vuosina.
  • WWF hankki merikotkille suojelualueita.
  • EU:n LIFE-rahasto tuki Saaristomeren elinympäristöjen suojelua 1,2 miljoonalla eurolla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa.
  • Merikotkille järjestettiin talviruokintapaikkoja, joissa tarjottiin puhdasta lihaa (esim. sian ruhoja) myrkkyjen vähentämiseksi kotkien elimistössä.
  • Pesintää helpotettiin rakentamalla tekopesiä, koska avohakkuut vähensivät vanhoja, tukevaoksaisia pesäpuita.

Tutkimus ja seuranta

  • Perinteisen värirengastuksen lisäksi vuodesta 2009 lähtien osalle poikasista on kiinnitetty satelliittilähettimiä, joiden avulla seurataan liikkeitä ja muuttoreittejä.
  • Satelliittiseurannan tietoja hyödynnetään mm. tuulivoima-alueiden suunnittelussa.
  • Ensimmäinen pesäkamera asennettiin Pohjanmaalle vuonna 2018, mikä mahdollistaa pesän tapahtumien ja ravinnon tarkemman tutkimisen.

Tulokset ja nykytila

  • 1970-luvulla aloitettu työ on kantanut hedelmää: merikotka on palannut vanhoille asuinsijoilleen (Suomenlahti, Perämeri, Lapin järvet) ja levittäytynyt sisämaahan.
  • Suomessa on nykyään noin 1000 aikuista merikotkaa ja 500 pesivää paria.
  • Euroopan kanta on yli 3500 yksilöä.
  • Poikastuotto on kasvanut merkittävästi: vuonna 2017 laskettiin 492 poikasta.

✅ Merikotkan suojelu on luonnonsuojelun menestystarina!

Ympäristömyrkyt ja merikotka

.

Merikotkan kannan romahdus 1900-luvulla liittyi vahvasti ympäristömyrkkyihin, jotka kertyivät ravintoketjuun ja vaikuttivat kotkien lisääntymiseen.

Keskeiset myrkyt ja niiden lähteet

  • Elohopea
    • Peräisin kloori- ja puunjalostustehtaista 1960-luvun loppuun asti.
  • PCB (polyklooratut bifenyylit)
    • Käytössä 1930-luvulta lähtien eristeaineena kondensaattoreissa, maaleissa ja itsejäljentävissä papereissa.
    • Luontoon päätyi jätteenpolton yhteydessä. Käyttö kielletty, mutta PCB-yhdisteitä on yhä vanhoissa muuntajissa.
  • DDT
    • Hyönteismyrkky, otettiin käyttöön 1950-luvulla, kiellettiin Suomessa 1977.
  • Kloorifenolit
    • Käytettiin sahoilla sinistymisen estoon 1930-luvulta lähtien, kiellettiin vasta 1989.
  • Dioksiinit
    • Rasvaliukoisia supermyrkkyjä, syntyvät kloorivalkaisussa paperitehtaissa. Vaikutuksia ei vielä täysin tunneta.

Vaikutukset merikotkaan

  • PCB- ja DDT-pitoisuudet olivat suurimmillaan Itämerellä 1970-luvun lopussa.
  • Myrkyt häiritsevät hormonitasapainoa ja aiheuttavat:
    • Keskenmenoja
    • Hedelmättömyyttä
    • Munankuoren ohentumista

 

Merikotkan uhat

Merikotkan kannan elpyminen on ollut menestystarina, mutta laji kohtaa edelleen monia uhkia:

Pesintäaikainen häirintä

  • Moottorikelkkailu
  • Pilkkijät ja retkeilijät pesien läheisyydessä
  • Väärin ajoitetut metsätyöt pesäalueilla

Rakentaminen ja infrastruktuuri

  • Metsäautotiet, huvilatiet ja hakkuut
  • Sähkölinjat ja -tolpat
  • Tuulivoimalat

Vaino ja myrkyt

  • Uusi vaino: tahallinen häirintä tai tappaminen
  • Lyijymyrkytys: metsästyksessä käytetyt lyijyhaulit päätyvät kotkien elimistöön.
    • Evira, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja WWF:n tutkimus (2003–2013):
      → Noin kolmannes kuolleista merikotkista menehtyi lyijymyrkytykseen.
  • Vanhojen ympäristömyrkkyjen jäämät: PCB, DDT ja muut klooriyhdisteet edelleen ravintoketjussa.

 

Kuolleet merikotkat – syyt ja tilastot

Tutkimus perustuu 123 kuolleena löydettyyn ja tutkittuun merikotkaan (Isomursu et al., Ambio, 2018).

  • 60 % kuolemista johtui ihmisen aiheuttamista syistä
  • 40 % luonnollisista syistä
  • Tutkituista linnuista:
    • 40 nuoria kotkia
    • 83 aikuisia

Kuolinsyyt (määrä ja osuus)

  • Lyijymyrkytys: 38 (31 %)
  • Voimalinjat: 30 (24 %)
  • Liikenne: 5 (4,1 %)
  • Tuulivoimala: 2 (1,6 %)
  • Sotkeutuminen (esim. verkkoihin): 4 (3,3 %)
  • Ammuttu: 6 (4,9 %)
  • Reviiritaistelu: 11 (8,9 %)
  • Hukkuminen: 7 (5,7 %)
  • Muu vamma: 14 (11 %)
  • Taudit / nälkiintyminen: 16 (13 %)
  • Syy tuntematon: 1 (0,8 %)

Kuva: Marko Takala

Merikotkan vuosikalenteri

 

Helmikuu-maaliskuu Merikotkapari rakentaa/kunnostaa pesää häiriöherkkää aikaa), varhaisilla pesijöillä jo munat pesässä
Maaliskuu Muniminen ja haudonta (herkkää aikaa)
Huhti- toukokuu Poikaset kuoriutuvat (haudonta 39 vuorokautta)
Toukokuu-kesäkuu Pesätarkastus, rengastus
Heinäkuun alku Poikaset lentokykyisiä (n. 80 vuorokauden ikäisinä)
Heinä-lokakuu Emot ruokkivat poikasia pesällä tai sen ympäristössä
Loka-marraskuu Poikaset omavaraisia. Poikaset lähtevät vaellukselle (Lounais-Suomi, Ahvenanmaa, Etelä-Ruotsin rannikkoseudut) 26.8.2018
Marras-Tammikuu Meren tuntumassa olevat aikuiset parit reviirillään, Lapin ja sisämaan merikotkat vaeltamassa.

 

Linkkejä